Kolmen sodan hinta oli kova. Monet lähiomaiset teloitettu, kaikki omaisuus tuhottu ja terveys menetetty. Siitäkin pystyi nousemaan mutta lopulta tuli kuolema. Äitini ja isäni nukkuivat pois viimeisten valkovuokkojen vielä kukkiessa varjoisissa metsiköissä. Kesä oli alkamassa mutta toisen aika tuli täyteen yhtä päivää ennen Mannerheimin syntymäpäivää ja toisen samaisen päivän jälkeisenä päivänä. Mitä ja miksi sitten tapahtui, on liian kovaa tässä kerrottavaksi. Jäljelle jäi vain surullisen kauniita muistoja.
Vielä vuosia vanhempieni poismenon jälkeen olen keskellä näitä tapahtumia yrittänyt kaikkea yhdessä vietettyä aikaa muistellen selvittää itselleni mitä he haluaisivat minun nyt tekevän. Kerron seuraavassa mitä hyvää vanhempani vielä viimeisenäkin elinviikkonaan tavoittelivat ja halusivat jakaa läheistensä kanssa. Oletan, että tämä olisi ollut vanhempieni viimeinen tahto tai he olisivat ainakin ilolla hyväksyneet tämän toteutettavaksi. Pyydän anteeksi tästä alkavaa kirjoitustyylin välttämätöntä muutosta...
Elokuussa 2019 suomalaisten eräs näkyvimmistä puheenaiheista oli Veikkaus Oy:n epäasiallinen mainonta. Rahapelejä valvova sisäasiainministeriö oli juuri jäänyt kiinni useita vuosia kestäneestä tehtäviensä laiminlyönnistä ja Veikkaus oli laiminlyönnin vuoksi päässyt houkuttelemaan pienituloisia eläkeläisiä pelaamaan viimeiset rahansa kaikkialle sijoitettuihin peliautomaatteihin. Veikkauksen toiminta on ollut eettisesti ala-arvoista ja Euroopan Unionin tuomioistuimen asiassa antaman päätöksen vastaista.
Vanhempani eivät kuitenkaan sellaisiin peleihin koskaan langenneet, vaan pelasivat loton lisäksi ainoastaan asiantuntijapelejä ja kaikkia niitä vain muutamalla eurolla. Isäni sanoin: peliautomaatit hevon kuuseen! Itse tein eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun Veikkaukseen liittyvästä rakenteellisesta korruptiosta. En ole läheskään ainoa, joka tietää kuinka laaja vahingollinen vaikutus Veikkauksen korruptiojärjestelyillä on koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.
Raskaan rakenteellisen korruption riivaama alikehittynyt Suomi saattaa hyvinkin olla maailman korruptoitunein maa -- mutta ei valtio, vaikka onkin mukana Euroopan Unionissa "jäsenvaltiona". Nykyinen Suomi ei täytä yliopistojen valtiotieteellisten tiedekuntien kaikkien opiskelijoiden hyvin tuntemaa valtion määritelmää, koska samaisen korruption vuoksi täällä ei ole lain noudattamiseen viranomaistoiminnassa perustuvaa toimivaa oikeusjärjestelmää. On vain olevinaan mutta ei ole. Perustuslakituomioistuimen puuttuminen Suomesta on jo saanut suurta kansainvälistä huomiota ja laillisuusvalvonnan ensimmäisiä oikeansuuntaisia toimenpiteitä odotetaan koko yhteiskuntaa koskevassa Veikkauksen korruptioasiassa.
Suomalaiset voivat olla ylpeitä suomalaisuudestaan mutta eivät heitä kuristavan korruptoituneen eliitin eli niinsanotun "johtavan alaluokan" toiminnasta. Suomen "hyvä" sijoitus kansainvälisissä korruptiovertailuissa johtuu varsin naurettavasti korruptiosta sekä rakenteellisen korruption mittaamiseen tarvittavien automaattisten työvälineiden puuttumisesta korruptiobarometriä julkaisevalta järjestöltä (transparency.org).
Odotamme eduskunnan oikeusasiamiehen toimenpiteitä Veikkauksen koko yhteiskuntaa koskevassa vakavassa korruptioasiassa todella kiinnostuneina. Korruptoituneen maan virkamiesten laittaminen valvomaan toinen toisiaan ei kuitenkaan ole tehokkain tapa asian hoitamiseksi. Raskaan rakenteellisen korruption keskellä elävillä suomalaisilla koodareilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus yhdenkään korruptoituneen virkamiehen etukäteen huomaamatta kehittää rakenteellisen korruption havainnointiin ja mittaamiseen sopivat automaattiset työkalut kansainväliseen käyttöön. Itsekin olen tainnut jonkin sellaisen tekniikan kehittämiseen jonkin verran osallistua.
Veikkauksen pelit tulivat minulle hyvin tutuiksi jo lapsena. Isälläni oli tapana tehdä erikoinen paperinen lentokone veikkauskupongista lähes aina lauantaisin, jolloin selvisi, ettei voittoja taaskaan tullut. Vanhemmillani ei ollut riittävää matemaattista ja teknistä koulutusta eivätkä onni, kätten suuret taidot ja nerokkaat talonpoikaisjärjen oivallukset yksin riittäneet vähäistä menestystä pitemmälle. Aloin siksi selvittää urheilun ja rahapelien matematiikkaa ollessani koulussa ensimmäisellä luokalla.
Isäni oli saanut sodassa vamman, josta ei ollut vielä nuorena kovin suurta haittaa mutta äitini heikko terveydentila sotavamman seurauksena oli meille kaikille suuri huoli. Koulunkäyntini alkoi kuitenkin helppona ja iloisena. Sain jopa toimia jonkinlaisena opettajana, koska olin lukenut kirjoja ja lehtiä jo noin neljän vuoden ajan ennen koulun alkamista. Ensimmäinen sana, jonka kolmevuotiaana huomasin oppineeni lukemaan oli "Suomi". Sen suuren hetken muistan elävästi vieläkin. Melkein samoin kävi kirjoittamaan oppiessani, sillä vanhimman kirjoitukseni raapustin minulle jo silloin hyvin tärkeään kirjaan, jonka nimi on "Karjala muistojen maa".
Myöhemmin isompana koululaisena, maakunnallisena urheilijanalkuna ja lukion jälkeen teekkarina tein urheilupelien ennusteita muidenkin puolesta. Pieniä voittoja tuli harvakseltaan ja vuosien päästä kaikki osui kohdalleen kaksi kertaa. Lopulta minulla oli myös vedonlyönnin vihjepuhelin. Kirjoitin vedonlyöntiä koskevia lehtiartikkeleitakin -- kunnes tapahtui jotakin odottamatonta...
Urheilupelien tulokset perustuvat suurelta osalta sattumaan mutta tämä ei ollut sattumaa. Olin luottanut yhä kapeampiin aiheisiin kohdistuvaan akateemiseen tutkimukseen sellaista itsekin tehtyäni ja ottanut siksi etäisyyttä kaikkeen muuhun. Jonkin tekemäni virheen seurauksena sain sitten suureksi yllätyksekseni huomata, että aivan eri alan tekniikan kehittäjänä saamani hyvin yksilölliset tiedot ja taidot olivatkin sovellettavissa myös kaikenlaisiin rahapeleihin. Menestys pienillä panoksilla on sen jälkeen ollut niin hyvä Veikkauksenkin pienikertoimisissa asiantuntijapeleissä, että uskon pystyväni auttamaan ainakin muutamia peliongelmiin joutuneita eläkeläisiä pääsemään ongelmastaan eroon.
Lähes kaikki vedonlyöntialan "ohjeet" yllyttävät pelaamaan huonoin tuloksin tai olemaan pelaamatta voitollisesti. Ammattimaisten vedonlyöjien ja vedonvälittäjien kannalta tämä on tietysti parasta mitä voi toivoa. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Toisin kuin ilman vedonlyönnin koeteltua asiantuntemusta toimivat sosiaalialan järjestöt ovat esittäneet, kenenkään yksittäisen peliongelmaisen henkilön ei kannata lopettaa pelaamista. Ei alkoholismiin vajonnut juoppokaan voi poistaa ongelmaansa kaiken juomisen lopettamalla, vaan vaihtamalla juoman aikaisempaa paremmaksi. Ehdottomat kiellot soveltuvat suuren ihmisjoukon väkivaltaiseen hallintaan mutta yksilöillä saattaa olla käytettävissään omaan tahtoonsa perustuvia muitakin keinoja.
Oikeiden pelien pelaaminen vähänkin voitollisesti ja pelaamisen jatkaminen riittävän kauan, pakottaa Veikkauksen palauttamaan eläkeläisille näiden peliautomaatteihin menettämät rahat ja paljon enemmänkin. Oman yhteisöni tukemana tarjoan pelaamisen ongelmalliseksi kokeville pienituloisille eläkeläisille tarkat tiedot ryhmän omista peleistä etukäteen. Tiedot sisältävät Veikkauksen pitkävetoon sovellettuna pelin numeron, pelattavan merkin, kaikkien merkkien kertoimet ja pelin alkamisajan.
Pelaaminen on helppoa. Järjestelmäksi merkitään yleensä "Singlet" sekä lisäksi "Tavallinen" silloin kun sellaista ehdotetaan. Panokseksi jokainen valitsee kymmenestä sentistä alkaen niin pienen panoksen kuin rohkeus sallii. Panoksen yläraja on kaksi euroa, jos pelaamiseen on pitkäaikaisesti varattu yhteensä 100 euroa. Kaikki pelaamiseen tarvittavat tiedot voi esittää kioskilla suullisesti tai merkitä itse kynällä kuponkiin. Pelattavia kohteita on enintään kymmenen. Kun kupongin panosten summan pitää olla vähintään yksi euro, kutakin kohdetta voi tällöin pelata vaikka kymmenellä sentillä. Vedonlyöjän tarvitsee siis tietää vain kunkin kohteen nelinumeroinen tunnus, pelattava merkki (1, X tai 2) ja panos sekä lisäksi pelataanko yksittäisiä kohteita erikseen ("Singles") vai kaikkia yhtenä rivinä ("Tavallinen") tai näitä molempia. -- Tämä kuiva kappale ei kuulu sivun lopussa (P.S.) mainittuun juhlapuheeseen.
Koska tehtävä on onnistuakseen ja loppuun asti saatettavana vaativampi kuin kenties mikään muu työtehtävä ja vie ohjeiden laatijoilta runsaasti aikaa, tietoja ei voida tarjota kovin monille eikä aivan kaikille ainakaan samanaikaisesti. Jos satatuhatta eläkeläistä yrittäisi pelata samalla tavalla samaan aikaan, Veikkaus estäisi pelaamisen.
Siksi on toimittava huomaamattomasti toisin -- mutta tulevaisuudesta ei voida silloinkaan sanoa mitään varmaa, vaikka pelit olisivat menneet aikaisemmin kuinka hyvin tahansa. Paljon enemmän kuin "hevon kuuseen" kuuluvista peliautomaateista voidaan kuitenkin sanoa.
Pitkäveto on asiantuntijapeli, jonka pelaaminen voitollisesti on pitkäaikaisestikin mahdollista. Veikkauksen peliautomaatit sen sijaan ovat Veikkauksen kuvitteellisella yksinoikeudella ilman valvontaa ja rangaistuksen pelkoa mellastavia rosvoja, joita ei voi voittaa. Pelatkaamme siis vain pitkävetoa.
Syistä, joita Veikkauksen kautta koko suomalaiseen yhteiskuntaan ulottuvan raskaan rakenteellisen korruption vuoksi ei ole voitu edellä eikä tässäkään kertoa, sain pelijärjestelmän kehitysvaiheessa apua neljältä eri mantereelta.
Pyydän saada kutsua tätä pienituloisten suomalaisten eläkeläisten ja heitä auttamaan pyrkivien monenväristen asiantuntijoiden muodostamaa pienehköä joukkoa iloisesti nimellä "Veikkauksen sukuseura".
Sukuja on olemassa niin suuri joukko, että minäkin kuulun 1700-luvun alusta alkaen kerättyjen tietojen perusteella ainakin tuhanteen eri sukuun mutta Veikkauksen sukuseuran kaltaisia sukuseuroja on vain yksi. Veikkauksen sukuseura on eri asia kuin Anttalaisen sukuseura.
Kun vanhempani jo vuosia ennen kuolemaansa sanoivat, että he ovat kylänsä vanhimmat asukkaat, nyt on käynyt niin, että minä yksin tiedän mitä eräinä päivinä 1800-luvun puolivälissä ja puolentoista vuosisadan aikana sen jälkeen tapahtui. Aineisto sisältää sekä tavanomaisia tietoja että sellaisia, jotka ovat omia kansalaisiaan vastaan hyökänneille Suomen viranomaisille erittäin kiusallisia.
Olen uskoakseni pystynyt dokumentoimaan lähes kaiken saamani tiedon tältä koko ajalta ja saattamaan aineiston Internetin avulla maapallon toiselle puolelle useiden ulkomailla oleskelevien henkilöiden haltuun näiden omilla salasanoilla suojattuna. Näin on pitänyt tehdä, koska Suomesta täysin väärää kuvaa ulkomaille levittelevät Suomen viranomaiset ovat vuonna 2009 aloittamillaan ja edelleen jatkamillaan laajamittaisilla tuhotöillä yrittäneet hävittää kaikki todisteet ja dokumentit eri puolelta Suomea.
Kuinka taivaalta putosi pilvi ja kuinka sika söi sen. Montako oravaa metsästäjä voi saada saaliiksi yhdessä päivässä. Kuinka Mannerheim määräsi isäni äidin kaksi kalastajaveljeä teloitettavaksi vuonna 1918, kun nämä olivat joutuneet pyytämään ruokaa kaiken ryöstäneiltä punaisilta. Kuinka Karjala menetettiin hyökkäyssotaan Mannerheimin käskystä ryhtymällä. Kuinka Mannerheim jatkoi teloituksia vielä jatkosodassakin, kun sotilasvalaa tinkimättömästi noudattaneet nuoret miehet eivät suostuneet tunkeutumaan vieraan valtion alueelle. Kuinka kaulaan sidottiin naru ja repaleinen pahvinpala, johon oli valmiiksi maalattu suurin kirjaimin "TELOITETTU". Kuinka kuula ammuttiin kalloon ja kuinka ruumiit heitettiin maantieojaan muiden pelottelemiseksi.
Vain vähän on muuttunut sadassa vuodessa. Teonkuvaukset ovat hieman erilaiset tällä hetkellä, koska viranomaisten ja virkamiesten väkivaltaan käyttämät välineet ovat vaihtuneet tekniikan kehittymisen mahdollistamiin uusimpiin malleihin ja menetelmiin. Kansalaisten oikeuksia vastaan käytävä sota jatkuu mutta uusia apuvälineitä on saatavana myös puolustautumista varten.
Jos joku oleellinen asia on tekniikan lisäksi sadassa vuodessa muuttunut, se on julkisuus. Aikaisemmin kaikki saatettiin tökerösti uhkaillen jokaisen nähtäville, nyt kaikki on yhtä tökerösti yritetty piilottaa. Emme siis elä nyt aikaa, jolloin tiedonsaanti on helppoa, vaan aikaa, jolloin sekä historialliset että tällä hetkellä tapahtuvat merkittävät tosiasiat on viranomaistoimin yritetty piilottaa.
Näin pitkälle kertomuksessa päästyäni toivon ymmärtäneeni vanhempieni viimeisen tahdon ja siihen perustuvan pitkäaikaisen tehtäväni oikein. Jotakin aivan erilaistakin olen päässyt tai joutunut näkemään ja kokemaan jo siitä alkaen, kun äitini veli kotitalonsa poltti. Hiekkaa sammutuskaluvaraston lukkoon ja tilan päärakennus tuleen. Suurin ero näiden kahden kaukaisen ajan henkilökohtaistenkin kokemusten välillä on, että samanlaisia tuhotöitä tekevät nykyisin korruptoituneet virkamiehet joukkovoimalla. Sitä eivät vanhempani onneksi joutuneet itse näkemään, vaikka se myös heidän ja aikaisempien sukupolvien koko elämäntyöhön kohdistuikin.
Ilman pankkeja ja vakuutusyhtiöitä juuri mitään huonoja asioita ei ehkä olisi lainkaan olemassa. Kauan sitten tekemäni ruman laulun sanoihin viitaten: "rahat vei, kaiken vei, mulle mitään jäänyt ei, pankki on mun kaikkein kallein ystäväin". Tuo Finanssivalvonnan korruptoituneiden virkamiesten suojelema rahanpesupankki on nimeltään Nordea. Nordean päätiedottaja Marko Vettenranta on kirjallisesti tunnustanut Nordean varastaneen minulta noin kaksisataatuhatta (200000) euroa käteistä rahaa tekaistulla väitteellä, että vanhemmillani ei ollut rekisteröityä avioehtoa. Avioehtopaperi ja Virallinen lehti todistivat Nordean, sen tiedottajan, pankkien toiminnan lainmukaisuutta valvovan Finanssivalvonnan ja oikeuskanslerinviraston valehtelevan.
Toinen toisiaan laittomin keinoin suojelevista korruptoituneista virkamiehistä ei voi päästä eroon eikä mitään suuria asioita voi saattaa laillisesti käsiteltäväksi, elleivät ihmiset ensin lähde suurin joukoin kaduille perunoita, lanttuja, tomaatteja ja kananmunia heittelemään. Minulle entisenä kuulantyöntäjänä ja keihäänheittäjänä se olisi sopinut kauan sitten oikein hyvin mutta ei sovi enää, koska olen vaihtanut lajia ja palannut jatkamaan pienenä koululaisena aloittamaani tehtävää.
Oma tehtäväni tarkoittaa lyhyesti sanottuna rahapelien hallintaan soveltuvien teknisten ja matemaattisten menetelmien ja laitteiden kehittämistä. Siinä työssä riittävät hyvin pitkälle kynä ja paperi -- ja jos niitä ei ole, ajattelua enempää ei tarvita. Asian suuren taloudellisen merkityksen vuoksi turvallisinta on lisäksi olla tekemättä mitään merkintöjä minnekään. Olen siten teoin ja ajatuksin todella kaukana poliitikkojen ja virkamiesten vuosisatojen ja vuosituhansien ajan pelaamasta kaikkein suurimmasta rahapelistä, jonka myös vanhempani tunsivat omasta kokemuksestaan liiankin hyvin. Sen rahapelin nimi on sota.
Muita tunnettuja rahapelejä ovat esimerkiksi asuntolainat, avioliitto, kaikenlainen pörssikauppa, vakuutukset, valuuttakauppa, vedonlyönti ja demokratia. Demokratia siksi, että se on kansalaisten oman tahdon häivyttämiseksi rakennettu tosiasioiden vastainen järjestelmä, jonka kansalaiset voivat ottaa haltuunsa heitä orjuuttavalta eliitiltä milloin tahansa. Pyssyjä, puntareita ja heinäseipäitäkään ei tarvita, kun eliitin alamaiset lähtevät yhdessä suurin joukoin kadulle maataloustuotteilla aseistettuina. Siinä ei ole edes mitään uutta, sillä perunoita, lanttuja, tomaatteja ja kananmunia on aina tarvittu. Sellainen on koko kirjoitettu historia ja sellainen on myös Suomen tulevaisuus.
Raskaita väärinkäytöksiä Suomessa pitkäaikaisesti pyörittäneiden kaikkein kelvottomimpien virkamiesten suurin pelko on, että viranomaisia kohtaan aikaisemmin tunnetun luottamuksen katoaminen osoitetaan julkisesti suurin joukoin.
Jos niin käy, myös turvallista elämää tietämättömänä eläneet hiljaiset kansalaiset alkavat vaatia syyllisiä saatettavaksi vastuuseen. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman monet saavat tietää kuinka asiat todellisuudessa ovat. Jokainen, joka yrittää tätä arvioida, kysyköön hiljaisesti itseltään mitkä tiedot juuri häneltä pitäisi salata.
Ehkäpä jotkut minua nuoremmat miehet ja naiset tekevät vielä joskus itse itseään vahvistavan päätöksen lähteä kaduille, kun syykin on jo olemassa. Niin on tapahtunut aikaisemmin ja niin tapahtuu myöhemminkin. Meren ja sodankäynnin sulkemat Suomen rajat, viileä ilmasto ja vuoriston puuttuminen ovat kansalaisten oikeuksien puolustajille vain väliaikainen tiedonsaannin ja toiminnan este. Sen murtumiseen riittää pieni kipinä.
Vallankumous ruokkii aina itse itseään. Kun alkusanat on lausuttu viranomaistoimenpitein, kansalaisia vastaan hyökkääminen ei tarkoita enää silloin mitään muuta kuin liekkeihin puhaltamista. Sellaista viranomaistoimintaa voidaan kutsua valtiojohtoiseksi terrorismiksi.
Tätä kirjoitettaessa on kulunut viisikymmentäyksi (51) vuotta vastaavista tapahtumista, jotka muuttivat suuresti maailmaa. Pariisissa, Prahassa ja pitkin Eurooppaa oli jo keväällä ollut suuria opiskelijamellakoita mutta elokuussa kansalaisten elämää vuosikymmenien ajan kurjistaneet viranomaiset menettivät asiansa hallinnan täydellisesti. Kun kello oli noin 23:30 Suomen aikaa elokuun kahdentenakymmenentenä päivänä vuonna 1968, vieraan vallan panssarivaunut tunkeutuivat Prahan kaduille.
Muistan päivämäärän kellonaikoineenkin varmasti oikein, koska olin nuorena keihäänheittäjänä päässyt Uudenmaan edustajaksi aikaisemmin samana päivänä käytyyn piirien väliseen otteluun. Sijoituin ennätykselläni toiseksi ja sain palkinnoksi lusikan, joka myöhemmin varastettiin Teekkarikylän soluasuntoni varastosta. Panssareista sain kuulla autoradiosta, kun olin urheiluseurani puheenjohtajan kanssa palaamassa kilpailumatkalta yöllä kotiin. Minulle Ranskan ja Tsekkoslovakian tapahtumia seuranneena tuon elokuun päivän ja seuraavan yön tunnelmat ovat ikimuistoiset.
Vuosien 1848, 1917, 1968 ja 1989 suuret tapahtumat saivat kaikki alkunsa pienistä tapahtumista. Pieniksi ne olisivat jääneetkin, ellei kansalaisten oikeuksien rajoittamista varten luotu väkivaltakoneisto olisi saanut pieniä kipinöitä yltymään niin suureksi tuleksi, että kansalaisten kärsivällisyys loppui. Suomea puolustamaan valmiina keihäänheittäjänä arvelin itse, että pääsen pian Helsinkiin heittämään kiviä ja maalipurkkeja kohti vieraan vallan panssarivaunuja -- mutta täällä kävi toisin kuin Prahassa.
"Hyvät Suomen jäkärät", aloitti suomea olemattoman huonosti osannut vanha venäläinen vakooja, Tsaarin armeijan upseeri ja hevosmies Carl Gustaf Emil Mannerheim puheensa meitä ansiokkaasti puolustaneille jääkäreille kauan sitten. Isäni oli viimeisimmän sodan syttyessä vielä niin nuori, että hän kelpasi konekivääriampujaksi rintamalle mutta ei nuoren ikänsä vuoksi saanut Mannerheimin syntymäpäivänsä kunniaksi sotilaille tarjoamaa viinaryyppyä. Konekivääri on häiriöistä kokoonpantu konetuliase, joka.. Uutta vastaavaa tilaisuutta puolustaa tätä maata ei sen jälkeen ole tullut, sillä Suomessa kansalaisia vastaan ovat hyökänneet maan omat viranomaiset ja virkamiehet.
Vieraan vallan panssareihin turvautumisen sijasta Suomen viranomaiset ja virkamiehet ovat kuitenkin perustaneet viimeaikaisen menettelynsä ulkomailta hankittuun Internet-sodankäynnin pikakoulutukseen. Sen piti olla panssareitakin tehokkaampi ase kansalaisia vastaan mutta hukkaan meni tämäkin vieraan vallan kanssa laadittu suunnitelma. Kansalaisten oikeuksien puolustamiseen tarvittavan tekniikan kehitystyö sai näin alkunsa virkamiehen kirveestä lähteneestä kipinästä, kun tuhotöissä käytetty kirves näyttää osuneen kiveen. "Pölkkypäät ja saatanan tunarit" sanoisi entinen korkeushyppääjä Urho Kaleva Kekkonen!
Oma päätökseni ilmaisen vedonlyöntipalvelun avaamisesta pienituloisille eläkeläisille syntyi sekin todella pienestä kipinästä. Kun kevättalvella 2019 Veikkaukselta ei löytynyt sitä kymmentä senttiä, jonka olin menettänyt Veikkauksen käyttämän lainvastaisen pyöristysmenettelyn vuoksi, päätin lähteä auttamaan niitä, joilla on suurempikin syy saada rahansa takaisin rutiköyhäksi tekeytyneeltä Veikkaukselta. Minulla -- joka vain malliksi pelaan kymmenellä sentillä -- ei ole peliriippuvuutta mutta eräistä matematiikkaan, fysiikkaan, tekniikkaan ja ohjelmointiin liittyvistä tosiasioista mielenkiintoisine uusine kehityssuuntineen en usko koskaan haluavani päästä eroon.
Minä olin kerran se aloitteleva urheilija, joka ihan turhaan keräsi piirinmestaruuskisojen mitaleja, minulla ja puolisollani oli se kaiken kattava laaja kirjasto ja useita perintökiinteistöjä, jotka korruptoituneet huijarivirkamiehet pystyivät moninkertaisissa salaisissa hyökkäyksissään tuhoamaan, minä olin todella monien suomalaisten pyynnöstä kunkin omassa asiassa se virkamiesten koko Suomen alueelle ulottuvien raskaiden väärinkäytösten selvittäjä, joka syyskuussa 2002 loi suomen kieleen viranomaisrikollisuuden käsitteen -- ja minusta syntyi se tekninen järjestelmä, joka vielä kauan kuolemanikin jälkeen juoksuttaa monenlaisten rahapelien järjestäjiä ja näiden apureina korruptiojärjestelyin toimivia virkamiehiä päin Karjalan ikiaikaista petäjää. Olipa rumasti sanottu mutta syyt ovat vieläkin rumemmat!
Yksityiskohtaiset tiedot viranomaisrikollisten eri puolilla Suomea joukkovoimalla tekemistä hyökkäyksistä rikostensa ja virkarikostensa todistajia vastaan on kerrottu toisaalla teonkuvauksineen ja virkamiesten nimineen -- vääriä ilmiantoja, törkeitä pahoinpitelyitä, pahoinpitelyissä vammauttamisia, vammautettujen heitteillepanoja, laajamittaisia tuhotöitä, asiakirjojen piilottamisia, asiakirjojen ja niissä olevien tietojen väärentämisiä, asiakirjojen hävittämisiä, julkisten asiakirjojen luovuttamisesta kieltäytymisiä, törkeitä petoksia, törkeitä kavalluksia, kidutusta, murhia, tuomioistuimien kaikilla näillä tavoilla toteuttamia huijauksia ja näytösoikeudenkäyntejä sekä toinen toisiinsa perustuvien väärien tietojen jatkuvaa syöttämistä viranomaisjärjestelmiin ja julkisuuteen.
Virkamiesten tekemien murhien tekotapoja ovat olleet esimerkiksi aseella päähän ampuminen, tukehduttaminen ja myrkyttäminen. Omaisten kertoman mukaan tämän viranomaisten ja virkamiesten erittäin laajan ja pitkäaikaisen rikos- ja virkarikoskokonaisuuden todistajista yhdeksän (9) on joutunut virkamiehen murhaamaksi.
Vaikka enemmän kuin sata virkamiestä on saatu kiinni näiden itse allekirjoittamilla asiakirjoilla, edes virkamiesten tekemillä todistajien murhilla ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta tällaisten asioiden käsittelystä vastuussa olevien virkamiesten toimintaan. Millekään asialle ei voi tehdä mitään, koska kaikki virkamiehiä koskevat rikostutkinnat on pystytty estämään poliisin ja syyttäjien toisilleen takaaman laittoman syytesuojan avulla. Kukaan, joka on sellaiseen liittyviä asiakirjoja päässyt tai joutunut lukemaan, ei ole voinut olla havaitsematta, että toinen toisiaan rikoshankkeissaan suojelevat virkamiesroistot eivät käytä asiakirjoissaan oikeaa suomen kieltä, vaan sen "teeskentelykieleksi" kutsuttua murretta.
Näin siis Suomessa, vaikka täällä ei kasva banaaneja, ei ole ikiroutaa eikä ole virkamiesten virallisesti julistamaa sisällissotaa. Näiltä osin Suomen viranomaisten toiminta on ja on ollut ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta, jota syyllisten ylimielisellä suojelemisella ja alaluokkaisen ammattitaidottomilla peittelytoimilla ei ole pystytty kätkemään. Sama meno jatkuu komeasti porskuttaen tälläkin hetkellä ilman minkäänlaista havaittua laillisuusvalvontaa sekä lehdistön maailmanlaajuisesti tunnustetun tehtävän vastaisessa yhteistyössä "isänmaallisina" pönöttävien lehtien kanssa. Toimittajien mahdollisuus organisaatioidensa pahnanpohjimmaisina kertoa meitä kaikkia koskevista tärkeimmistä asioista puuttuu, koska Suomessa ei ole viranomaisista riippumatonta itsenäistä lehdistöä eikä siksi voi olla näkyvästi itsenäisiä toimittajiakaan.
Valitettavan yksinkertainen tosiasia on, että rakenteelliseen korruptioon eli viranomaisrikollisuuteen perustuvan Suomen yhteiskuntajärjestelmän voisivat purkaa ainoastaan ne, joiden perusteettomien etujen turvaamiseksi korruptiojärjestelmä on luotu. Peittelyyn ja harhaanjohtamiseen tarvittavista hömppäuutisista ei siksi ole pulaa ja kansalaisten eräs hyödyllisimmistä taidoista onkin kyky lukea lehtiä niinsanotusti "rivien välistä". Toimittajallekin tärkeintä ja turvallisinta on olla hiljaa kuin kusi sukassa ja jalka huopatossussa. Suomen -- jonka puolesta vanhempani taistelivat -- ei pitänyt olla sellainen.
Joukkovoimaan rikoshankkeissaan turvautuvien pölkkypäisten virkamiesten vuoksi Suomi ei ole turvallinen paikka itsenäisille toimittajille eikä minkään uuden tekniikan kehittäjille. Siinä on suuri korjaamistehtävä rehellisille ja kunniallisille virkamiehille, sillä sellaisiakin on hiljaisesti olemassa. Pitäkää nyt vihdoinkin ääntä! (Kirjoitin aluksi vahingossa "kiroamistehtävä" ja taitaahan se niinkin olla!)
Vaikka viranomaisrikollisten sortamat ihmiset lähtevät Suomessakin jonakin päivänä kaduille, tämä ei ole vallankumous eikä sellaiseen tarvittava aloite. Aloite on tullut aivan muualta eikä entiseen ole enää paluuta. Uudenlainen vallankumous on jo käynnistynyt virkamiesten väärinkäytösten seurauksena maailmanlaajuisesti.
Pyssyt, puntarit ja heinäseipäät ovat näin vaihtuneet tietokoneisiin, kun kipinän viranomaisten ja virkamiesten väärinkäytöksistä saaneet nuoret ja kokeneetkin koodarit ovat lähteneet kehittämään Internetin kautta toimivia tai hankittavia järjestelmiä yksityisyyden suojan takaamiseksi jokaiselle. Kaikki muukin tarvittava toteutuu, kun jokaisen yksityisyys on ensin saatu luotettavalla tavalla suojatuksi uusin menetelmin. Viranomaisrikollisten tavoitteet ovat vastakkaiset mutta sillä ei ole asiassa merkitystä.
Kertokaa siis kaikille viranomaisrikollisten rähinöinnistä välittämättä mitä jo isänikin on sanonut virsumiehistä -- noista hyvin tuntemistanne pölkkypäisistä virkamiehistä -- ja saan pian nähdä kuinka äitini alkaa hymyillä. Niin se on! Katsokaapa vaikka tämän sivun alussa olevaa kuvaa, jossa äidilläni on ikää 15 vuotta ja isälläni 19 vuotta. Heillä on sanottavaa. Suur-Suomi on meidän sydämessämme, ei Karjalan hyökkäyssodassaan menettäneen sotapäällikön korskean hevosen kavioiden alla!
Nyt kun muutama eläkeläinen on saanut mahdollisuuden vaihtaa peliautomaatit ilon ja hyödyn yhdistävään pitkävetoon, juuri mitään muuta minunkaan ei tarvitse tehdä. Sellaisesta joutenolosta ja huopatossutehtaan hiljaisuudesta kiinnostuneet ottakoot yhteyttä Veikkauksen sukuseuraan tuttujen henkilöiden kautta.
Kun viranomaiset ja virkamiehet tekevät jotakin sellaista, kyseessä on rakenteellinen korruptio. Kun itsenäiset ihmiset toimivat keskenään samalla tavalla, tämä tarkoittaa ystävien auttamista. Näiden kahden asian välinen ero on samanaikaisesti sekä hyvin pieni että hyvin suuri. Tervetuloa pieneen mutta hyvään seuraan! Vanhemmistani alkunsa saaneeseen Veikkauksen sukuseuraan.
Tämä olkoon vaatimaton muistokirjoitus myös suuresti arvostamalleni äidinkielenopettajalleni. Eräänlainen kotiaine, jota ei tarvitse palauttaa tai opinnäytteeksi laadittu juhlapuhe kaunopuhujalle. Sanat ovat minun mutta ääni on juuri nyt sen, jonka juhlapuhetta odotettiin aina jännittyneinä ja kuuntelemaan hiljentyen. Innostava opettajani, kouluni rehtori ja juhlatilaisuuksien loistava puhuja, opetusneuvos Jouko Tynkkynen kuoli 6. toukokuuta 2016 kotonaan Tuusulassa. Hän oli syntynyt 4. joulukuuta 1932 Lahdessa.
Kun viimeksi tapasimme Joukon kotona, hän sanoi eräitä lehtiartikkeleitani luettuaan minulle jotakin, jonka muistan oman elämäni loppuun saakka: "Kuule Osmo, sinä olet minun ainoa oppilaani, joka on muistanut opetukseni". Tällä kohteliaisuudella on ollut suurta merkitystä kaikkeen sellaiseen liittyen, mistä -- ja erityisesti millä tavalla -- olen tälläkin sivulla kirjoittanut. Kiitos kipinästä, josta kirjoittamisen tuli jo kauan sitten leimahti!
Osmo Anttalainen diplomi-insinööri (DI TKK S)
Greater Finland -- Time & Getty Images 2013
anttalainen.fi